2000-luvulla esitetään oikeutetusti kysymys siitä, onko radio vielä yhtä keskeinen media kuin se oli vielä 1900-luvulla. Siitä lähtien kun radio aloitti toimintansa 1800-luvun lopulla on sen rinnalle noussut useita uusia median muotoja. Merkittävimpiä ovat olleet varmasti televisio ja sittemmin internetin puitteisiin rakentuneet erilaiset sosiaalisen median muodot. Toki myös radio on hakenut ja omaksunut uusia kanavia ohjelmien välitykseen siirtyessään internetin puitteisiin.

Radion, kuten myös television, keskeinen piirre on se, että lähetystapa on ensisijaisesti yksisuuntainen. Toisin sanoen radiolähetyksiin ei ole voinut välttämättä vaikuttaa vaikka lähetykset ovat olleetkin suoria.

Toki radiolähetyksiin on otettu mukaan kuuntelijoita muutamallakin eri tavalla. Yksi tapa on ollut haastattelu, jossa toimittaja on jalkautunut yleisön keskuuteen vaikkapa jonkin tapahtuman yhteydessä. Toinen yleinen tapa on ollut se, että kuuntelijat ovat soittaneet puhelimella radiolähetykseen. Tänä päivänä sosiaalisen median muodot, kuten Twitter tai vaikkapa reaaliaikainen radiolähetyksen yhteyteen asetetut chatit ovat ikään kuin ottaneet lähetykseen soittaneiden paikat.

Radiolla on tästäkin huolimatta ikään kuin yhteisön rakentajan asema, jonka puitteista löytyy toimitus, joka puolestaan ohjaa niitä sisältöjä, joita radio lähettää. Sillä ei ole merkitystä mitä kanavia, olivatpa ne radioaaltoja tai tietovirtoja, pitkin toimituksen ennalta suunnittelemia sisältöjä lähetetään.

Koska radio lähettää sisältöjään vielä tänäkin päivänä perinteisten radioaaltojen sekä internetin tietovirtojen välityksellä, voidaan radiosta puhua massamediana. Vaikka hyvin suurella osalla ihmisistä on internet käytössään, löytyy maailmasta paljon ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta päästä osalliseksi internetissä levitettävistä sisällöistä. Tällä tavoin radio on laajemmin toimiva media kuin vaikkapa sosiaalinen media sekä sen puitteissa tuotetut ja levitetyt sisällöt.

Kuinka radio on sitten muuttunut 2000-luvulla? Sitä mukaa kun teknologiat ovat kehittyneet, sitä mukaa myös radiotoiminta on tullut mahdolliseksi yhä useammalle radiotoiminnasta kiinnostuneelle. Teknologioita edustavat muun muassa studiossa käytettävät teknologiat, tietoliikenteeseen liittyvät teknologiat pilvipalveluineen, mutta myös perinteiset radioaalloiksi puheet ja musiikin muuntavat radiolähettimet.

Radiokanavan ei tarvitse välttämättä lähettää ohjelmistoaan radioaaltojen välityksellä. Myös pelkät internetin tietovirrat riittävät radiolähetyksen välitykseen. Tällöin puhutaan tavallisesti nettiradioista, joista hyvin moni soittaa tarkoin määriteltyjä musiikkigenrejä. Ne ovatkin hyvä tapa tutustua musiikkigenreen – tätä periaatetta käyttää myös Spotifyn radiotoiminto.

Yksi radiotoiminnassa huomioonotettava seikka on tekijänoikeus, joka korostuu silloin, kun radiolähetykseen on mahdollista päästä käsiksi mistä tahansa päin maailmaa. Osaksi tästä syystä radiokanavilla on aluekohtaiset rajoituksensa, jotta rojaltit on mahdollista välittää paikallisen tekijänoikeuksia valvovan toimijan kautta artisteille. Suomessa kyseinen toimija on Teosto.

Mikä radion tulevaisuus on 2000-luvulla? Radiolla on jo tällä hetkellä jo monia tekijöitä ja heidän määränsä tulee lisääntymään. Monet samanmuotoiset sisällöntuotannon tulevat todennäköisesti lisääntymään myös. Perinteisen radion, mukaanlukien radioaalloilla välitetyn sekä tietovirroilla kulkevan, rinnalle tulevat niin on-demand -palveluita edustavat podcastit, kuin myös reaaliaikaisia suoria lähetyksiä edustavat Twitch, Twitter Periscope ja YouTube.

Perinteinen radioaalloilla lähetettävä radio tulee todennäköisesti säilymään vielä pitkään, vaikka kyseinen teknologia onkin vähitellen häviämässä kotitalouksista. Radiota ei välttämättä löydä enää edes uusimmista puhelimista. Tämä johtuu siitä, että internetin tietovirrat ovat läsnä lähes kaikkialla ja tulevat lisääntymään vuosi vuodelta. Vaikka radioaallot katoaisivatkin, tulee puhetta ja musiikkia välittävä radio säilymään vielä pitkälle tulevaisuuteen.